Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi suomalaiset voivat paukutella hieman enemmin henkseleitä kuin yleensä. Maassamme on keksitty monia hienoja, nykyistäkin arkeamme helpottavia asioita, joista suomalaiset voivat olla ylpeitä. Vaatimaton kansa ei turhia huutele, vaan tyytyy tyypilliseen tyyliinsä pakertamaan eteenpäin, vaikka takataskussa on niin matkapuhelimiin kuin bioteknologiaankiin liittyviä innovaatioita.

Suomalaisista keksinnöistä avautuu hienosti maan historia sadan vuoden ajalta – alussa maatalousyhteiskunnassa syntyi sen aikakauden arkeen sopivia innovaatioita, kun taas viime vuosikymmeninä suomalaiset ovat kunnostautuneet tietotekniikan alalla. Yhteiskuntamme on tullut vahvaksi toimijaksi tietotaidoissa tietotekniikassa.

AIV-rehu

Suomalainen biokemian professori A.I Virtanen palkittiin Nobelilla vuonna 1945 ja se on edelleen ainoa Nobel-palkinto Suomeen. Professori Virtanen oli keksinyt jo 1920-luvulla, kuinka voi saatiin säilymään paremmin, se oli merkittävä keksintö elintarviketeollisuuden alalla. Nobel myönnettiin hänelle keksinnöstä saada tuorerehu säilymään happolisän avulla ja sama menetelmä on käytössä edelleen.

Virtasen keksinnöt olivat omana aikanaan tärkeitä suomalaisen yhteiskunnan ja erityisesti talouden nostamisessa, sillä tuolloin elettiin vaikeita sota-aikoja. Voin säilymisen parantamisen myötä, esimerkiksi Valio sai toimintaansa lisää potkua ja sen vienti alkoi vetää. Tuorerehun säilöntä oli maatalousyhteiskunnassa merkittävä asia ja Virtaselle myönnetty Nobel taas oli omiaan nostamaan nuoren yhteiskunnan itsetuntoa.

Ksylitoli

Luonnon oma makeutusaine oli löydetty jo 1700-luvulla, mutta hampaiden reikiä ehkäisevään toimintaan sen valjastivat suomalaiset 1970-luvulla. Ksylitolia valmistetaan kasvien kuiduista saatavasta ksylaanista. Suomessa ksylitoli on valmistettu perinteisesti koivusta ja sitä onkin kutsuttu koivusokeriksi, nykyisin osaan elintarvikkeisiin, kuten purkkaan, lisättävästä ksylitolista tulee kuitenkin esimerkiksi maissista.

Suomalaisten tarkka hammashygienia on tunnettu tosiasia, maassa hammaslääkärinkäynnit aloitetaan jo varhaislapsuudessa ja ksylitolilla on yleisesti kariesta sekä suun bakteeritulehduksia ehkäisevä vaikutus. Sitä syövät laajalti kaikenikäiset ja suomalaiset ovatkin popsineet ksylitolia aina 1970-luvulta alkaen.

Matkapuhelimen voittokulku

Nokia ei ollut ensimmäinen matkapuhelimen keksijä, mutta suomalaisyhtiön kännykät loivat markkinat matkapuhelimille ja niiden voittokululle. Yrityksen vuonna 2003 markkinoille tullut 1100-matkapuhelin on maailman eniten käytetty matkapuhelin, sillä puhelimella arvioitiin olleen noin 250 miljoonaa käyttäjää.

Ennen Nokia malleja matkapuhelin oli käytössä vain todella tärkeillä henkilöillä, mutta yhtiö teki siitä jokaisen käteen sopivan. 1100-mallissa oli soittomahdollisuuden lisäksi tekstiviestitoiminto, joka oli aikanaan mullistava asia helpottamaan arkea. Malli oli yksinkertainen, mutta se edusti idealtaan kaikkea sitä, mistä nykyiset kehittyneet mallit on johdettu. Nokia profiloitui suomalaiseksi voittokulkunsa alussa, mutta pian sen kansainvälistyminen ja nopea suosio tekivät siitä yrityksen, jonka kotimaa jäi monissa yhteyksissä joko tarkoituksellisesti tai vahingossa huomioimatta.

Tietotekniikan saavutukset

1990-luvun alussa tietotekniikkaa opiskellut Linus Torvalds kehitti omalle kotikoneelleen käyttöjärjestelmän, joka oli avoimena kaikille käyttäjille. Sitä tavataan harvemmin enää kotikoneilla, mutta monilla palvelimilla Linux-järjestelmän kehittyneemmät versiot tulevat vastaan. Sen alusta on esillä monissa paikoissa, joissa emme edes sen ajattele olevan, kuten televisiossa ja tarkka-ammuntalaitteissa. Lukuisat ulkopuoliset tahot osallistuivat järjestelmän kehittämiseen ja sille haettiinkin lisenssi, joka vaatii siihen tehtävien muutoksien julkisuutta. Tämä teki Linuxista esikuvan avoimelle lähdekoodille.

Irkkailu oli nyt jo vanhenevan sukupolven tapa kommunikoida keskenään IRC-galleriassa. Se kehiteltiin Oulun Yliopistossa jo 1980-luvun lopussa, jolloin nykyaikainen internet ei ollut vielä tietoisuuden piirissä. IRC:n etuihin kuului sen helppous eli kuka tahansa pystyy asentamaan IRC-serverin ja keskustelujärjestelmä levisikin nopeasti Suomesta myös muualle maailmaan.


Biohajoavat istukkeet

Suomalaisten keksimät biohajoavat istukkeet lääketieteessä helpottivat luunmurtumien hoitoa. Ne ovat kevyitä ja niiden asentamisen jälkeen niistä ei tarvitse enää huolehtia kuten aiemmin käytetyistä metallisista ruuveista. Biohajoavan ominaisuuden takia ne liukenevat muutaman kuukauden sisällä, kun murtumakohta on alkanut parantua ja näin säästetään turhia lääkärikäyntejä ruuvien poiston takia.