Vain yli viiden miljoonan asukkaan maa, Suomi, on vuosi vuodelta kaikkien tärkeiden tutkimus- ja kehityslistojen kärjessä. Maamme menestys maailman markkinoilla voidaankin selittää vahvalla tukemisella eri alojen kehittämiseen ja innovatiivisen toiminnan tukemiseen. Suomessa tiedetään, että tietoon pohjautuvalla taidolla pärjää.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tavoitteena on turvata kestävä ja tasapainoinen talouskasvu sekä yhteiskunnallinen kehitys. Talouskasvun ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan innovaatioihin perustuvaa, kestävyyteen suunnattua tuottavuutta. Tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan korkea työllisyys, hyvä tuottavuus ja kansainvälinen kilpailukyky.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmä

Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan säännöllistä toimintaa tiedon lisäämiseen ja sen käyttämiseen uusien sovellusten ja ratkaisujen löytämiseksi. Toiminnan kriteerinä on vain se, että tuloksena syntyy jotain uutta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sisältää perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön.

  • Perustutkimuksen tarkoituksena on lisätä tiedon määrää. Siinä dokumentoidaan tutkimuksessa käydyt vaiheet eikä tietoja vielä tässä vaiheessa sovelleta käytäntöön.

  • Soveltavassa tutkimuksessa hyödynnetään tunnettuja tietoja ja löydetään uusia ratkaisuja, joilla on taloudellinen tai tekninen hyöty.

  • Kehittämistyössä käytetään tiedettyjä tutkimuksen tuloksia tai käytännön kokemuksia uusien aineiden, tuotteiden, menetelmien ja järjestelmien tuottamiseksi tai vanhojen parantamiseksi.

Tutkimus- ja kehitystyön merkitys

Tieto ja osaaminen kaikissa muodoissa ovat olleet valttikortteja menestykseen kehittyvillä globaaleilla ja yhä kansainvälistyvillä markkinoilla. Niitä pidetään myös yhteiskunnan kehityksen avaintekijöinä. Tutkimuksen ja kehityksen lisäksi toimiva kansallinen innovaatiotoiminta nähdään hyvinvoinnin parantajana.

Innovaatiopolitiikka

Innovaatiojärjestelmä on verkosto, jonka ihmiset ja järjestöt ovat muodostaneet. Se kehittää ja hyödyntää uusia toimintatapoja, keksintöjä ja tuotantomenetelmiä. Järjestelmään kuuluu innovaatiotoiminnan rahoittajia, yksityisiä ja julkisia tutkimuslaitoksia sekä korkeakouluja. Sitä johdetaan innovaatiopolitiikalla.

Innovaatiopolitiikka ja tekninen kehitys ovat tärkeitä tekijöitä talouskasvussa. Laaja-alainen innovointi tukee eri politiikkasektoreiden uudistumista innovaatiotoiminnan keinoin ja sillä saavutetut tulokset näkyvät sosiaali- ja terveysalalla sekä energia- ja liikennealalla. Ne kehittävät tietoyhteiskuntaa, koulutusta ja alueita.

Tutkimus- ja kehitystyön historiaa

Tutkimus ja kehitystyötä on tilastoitu Suomessa jo vuodesta 1971 lähtien. Tuolloin Suomen Tilastokeskus oli mukana OECD:n työryhmässä, jonka tehtäviin kuului käynnistää alan tilastointi. Kvantitatiivista tilastotyötä tehtiin aluksi vain joka toinen vuosi aina vuoteen 1997 asti, jolloin siirryttiin vuosittaiseen tilastointiin. Vuosina 1994 ja 1997 tehtiin välikyselyt, joiden tuloksista kerättiin yrityssektoria koskevat tutkimus- ja kehitystoimintatiedot.

Suomessa on alusta asti huomattu tutkimustiedon merkitys yhteiskunnan ja talouden kehittämisessä. Parantamalla tutkimus- ja kehitystoimintoja yhteiskuntaan luodaan siltoja yksityisten ja julkisten yritysten välille sekä eri alojen omien yhtiöiden välillä.

Menot vuosittain

Suomen tutkimus- ja kehitystyöhön käyttämän tuen määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2016 tutkimus- ja kehittämistoiminnon menot olivat 5,6 miljardia euroa eli 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta ja tämä luku on neljänneksi suurin maailmassa. Kaikkein eniten tutkimus- ja kehitystyöhön panostaa Etelä-Korea 4,3 prosentin panostuksella bruttokansantuotteestaan.

Suurin osa menoista menee yritystoimintaan, mutta muut osa-alueet ovat julkinen sektori ja korkeakoulusektori. Merkittävää on, että yritystoiminnan tutkimus- ja kehitystoiminta on vähentynyt vuodesta 2015.

Tekes – innovaatiorahoittaja

Suomessa toimiva Tekes on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla toimiva innovaatiorahoittaja, joka perustettiin vuonna 2014 välittämään julkista kehitys-, tutkimus- ja innovaatiorahoitusta.

Vuonna 2016 Tekes on ollut rahoittamassa yli 60 prosenttia kaikista tunnetuista suomalaisista innovaatioista ja se on jakanut samana vuonna 467 miljoonaa euroa rahoitusta yrityksille.

Organisaation myöntämä rahoitus on avustusta tai lainaa, jota voivat hakea julkisten palveluiden tuottajat, yritykset ja tutkimusorganisaatiot. Tärkein rahoitusryhmä ovat pienet ja keskisuuret kansainvälistä kasvua tavoittelevat innovatiiviset yritykset.